Vuonna 2025 Suomessa siirretään kelloja kahdesti: keväällä kesäaikaan ja syksyllä takaisin talviaikaan. Käytäntö on ollut voimassa vuosikymmeniä, mutta sen tulevaisuus on yhä auki EU-tason päätöksenteossa. Tarkat päivämäärät, taustatiedot ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin löydät tästä artikkelista.
Kellojen siirto herättää vuosittain keskustelua niin terveysvaikutusten kuin käytännön hyötyjenkin osalta. Vaikka moni kokee siirtymän rutiinina, on sillä todellisia vaikutuksia unirytmiin ja jopa sydänterveyteen. EU-tasolla käytävällä keskustelulla on merkitystä koko unionin alueella.
Tässä artikkelissa käymme läpi kellojen siirron tarkat ajankohdat vuodelle 2025, taustalla vaikuttavan EU-päätöksen tilanteen sekä käytännön vinkkejä siirtymän helpottamiseksi. Mukana on myös tietoa siitä, miten kellojen siirto vaikuttaa ihmisiin eri puolilla maailmaa.
Milloin kelloja siirretään kesäaikaan ja talviaikaan 2025?
30.3.2025 klo 03.00 → 04.00 (eteenpäin)
26.10.2025 klo 04.00 → 03.00 (taaksepäin)
Kahdesti vuodessa (EU-käytäntö)
Kellojen siirron lopettamista selvitetään edelleen
- Kesäaika alkaa sunnuntaina 30.3.2025 ja talviaika sunnuntaina 26.10.2025.
- EU-komissio tekee parhaillaan lisäselvitystä kellojen siirron lopettamisesta – päätöstä ei ole vielä tehty.
- Kellojen siirrolla on todettu olevan terveysvaikutuksia, erityisesti unirytmiin ja sydänterveyteen.
- Monet maat (esim. Venäjä, Islanti, Japani) eivät enää siirrä kelloja, ja EU:ssa keskustelu jatkuu.
Kesäaikaan siirtyminen 2025 – tarkka päivämäärä
Keväällä 2025 siirryttiin kesäaikaan sunnuntaina 30.3.2025 klo 3, jolloin kelloja siirrettiin tunti eteenpäin. Kyseessä on EU:n yhteinen käytäntö, jota noudatetaan kaikissa jäsenmaissa samana ajankohtana. Yhtenäinen aikataulu on tärkeä erityisesti kansainvälisen liikenteen kannalta, kuten Ylen artikkelissa todetaan.
Talviaikaan siirtyminen 2025 – tarkka päivämäärä
Kesäaika päättyy ja palataan talvi- eli normaaliaikaan sunnuntaina 26.10.2025 aamuyöllä klo 4, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan siirto tehdään koko EU:ssa samana päivänä ja samalla kellonlyömällä.
Kellojen siirto 2026 ennakkotiedot
Mikäli kellojen siirto jatkuu nykyisellä aikataululla, keväällä 2026 siirrytään kesäaikaan sunnuntaina 29.3.2026 ja talviaikaan sunnuntaina 25.10.2026. Päivämäärät ovat tiedossa, mutta ne voivat muuttua, jos EU pääsee sopimukseen siirroista luopumisesta.
| Tapahtuma | Päivämäärä | Kellonaika | Suunta |
|---|---|---|---|
| Kesäaikaan siirtyminen 2025 | 30.3.2025 sunnuntai | klo 03.00 → 04.00 | Eteenpäin (+1 tunti) |
| Talviaikaan siirtyminen 2025 | 26.10.2025 sunnuntai | klo 04.00 → 03.00 | Taaksepäin (-1 tunti) |
| Kesäaikaan siirtyminen 2026 | 29.3.2026 sunnuntai | klo 03.00 → 04.00 | Eteenpäin (+1 tunti) |
| Talviaikaan siirtyminen 2026 | 25.10.2026 sunnuntai | klo 04.00 → 03.00 | Taaksepäin (-1 tunti) |
Loppuuko kellojen siirto – mitä EU:n päätös tarkoittaa?
Kellojen siirron tulevaisuus on ollut epävarma jo usean vuoden ajan. EU-komissio ehdotti vuonna 2018 kesäaikadirektiivin kumoamista ja kellojen siirrosta luopumista koko unionissa. Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen keväällä 2019, mutta asia on edelleen EU:n neuvostossa ilman lopullista ratkaisua, kuten Ylen raportoi.
EU:n direktiivi kellojen siirron lopettamisesta
Kellojen siirrosta säädetään EU:n kesäaikadirektiivissä, joka edelleen mahdollistaa keväisen ja syksyisen siirron. Komissio ehdotti direktiivin kumoamista jo vuonna 2018, ja parlamentti antoi tukensa asialle 2019. Neuvostossa käsittely kuitenkin pysähtyi, koska kaikki jäsenmaat eivät ole vielä muodostaneet kantaansa asiaan, kuten valtioneuvoston hankesivulla todetaan.
Suomen kanta ja kansallinen päätöksenteko
Suomi on esittänyt EU:lle kellojen siirrosta luopumista, mutta odottaa yhteistä linjaa ennen kansallista päätöstä. Valtioneuvoston mukaan Suomi kannattaa kellojen siirron lopettamista, mutta lopullinen päätös edellyttää EU-tason direktiivin muutosta.
Tämänhetkinen tilanne – mitä tiedetään varmasti?
Vuonna 2025 kellojen siirto toteutuu tuttuun tapaan. EU-komissio tekee parhaillaan lisäselvitystä kellojen siirron vaikutuksista, kuten Helsingin Sanomien lokakuun 2025 artikkelissa kerrottiin. Selvityksen valmistuttua komissio voi tehdä uuden esityksen direktiivin muuttamiseksi, mutta aikataulua ei ole julkistettu.
EU-komissio tekee parhaillaan lisäselvitystä kellojen siirron vaikutuksista. Euroopan parlamentti hyväksyi kellojen siirron lopettamisen keväällä 2019, mutta EU:n neuvosto ei ole saavuttanut yksimielisyyttä. Kaikki jäsenmaat eivät ole vielä muodostaneet kantaansa asiasta.
Miksi kelloja siirretään? Historia ja syyt
Kellojen siirron synty ja historia
Kellojen siirtäminen otettiin käyttöön 1970-luvun öljykriisin jälkeen energiansäästön toivossa. Ensimmäinen kesäaikakokeilu Suomessa tehtiin kuitenkin jo vuonna 1916, ja kesäaika oli käytössä sota-aikana vuodesta 1942 lähtien. Nykyiseen muotoonsa kesäaika vakiintui Suomessa vuonna 1981, kuten Demokraatin artikkelissa kerrotaan.
Energiansäästö ja muut alkuperäiset perusteet
Alkuperäinen ajatus oli siirtää ihmisten aktiivinen aika valoisaan aikaan ja siten säästää energiaa. Nykyisin energiansäästön hyötyä pidetään kuitenkin vähäisenä tai epävarmana. Wikipedia-artikkelin mukaan alkuperäiset perustelut ovat menettäneet merkitystään valaistustekniikan kehittymisen ja energiatehokkuuden parantumisen myötä.
Nykykritiikki ja terveysvaikutukset
Kesä- ja talviajan vaihtelu on herättänyt pitkään kritiikkiä. Hyötyjä energiansäästössä ja hyvinvoinnissa pidetään rajallisina, samalla kun unihaittoja ja rytmihäiriöitä voi esiintyä. Pirhan mukaan kellojen siirto voi häiritä unta, aiheuttaa väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Pirhan tiedotteen mukaan sopeutuminen vie usein 3–4 päivää, vaikka osa tottuu nopeammin.
Sopeutuminen kellojen siirtoon vie tyypillisesti 3–4 päivää. Unirytmiä voi helpottaa siirtämällä nukkumaanmenoa asteittain etukäteen, välttämällä ruutua ennen nukkumaanmenoa ja hyödyntämällä aamuaurinkoa. Haitat korostuvat erityisesti niillä, joilla on jo valmiiksi univaikeuksia.
Kellojen siirto maailmalla – miten se eroaa Suomesta?
Maat, jotka ovat luopuneet kellojen siirrosta
Kellojen siirto ei ole kaikkialla käytössä, vaan käytännöt vaihtelevat maittain ja alueittain. Venäjä, Islanti ja Japani ovat esimerkkejä maista, jotka eivät enää siirrä kelloja. Ukraina on myös ottanut askelta kohti luopumista: maan parlamentti äänesti kesäajan lakkauttamisen puolesta heinäkuussa 2024, ja maa pyrkii jäämään pysyvästi talviaikaan. Wikipedia-artikkeli tarjoaa laajan katsauksen eri maiden käytäntöihin.
Kellojen siirto Pohjoismaissa ja Euroopassa
Suomessa ja laajemmin EU:ssa siirto koskee kaikkia jäsenmaita yhtenäisesti. Kaikki Pohjoismaat noudattavat samaa EU-käytäntöä. EU:n ulkopuolisista maista esimerkiksi Norja ja Sveitsi siirtävät kelloja EU:n kanssa samassa tahdissa.
Yhdysvallat ja muut suuret talousalueet
Yhdysvalloissa kellojen siirto on edelleen käytössä suurimmassa osassa osavaltioita, vaikka keskustelu siitä luopumisesta on käynnissä. Eri maanosissa käytännöt vaihtelevat suuresti: päiväntasaajan lähellä siirroille ei ole tarvetta, koska päivän pituus ei vaihtele merkittävästi vuodenajan mukaan.
EU:n jäsenmaiden kesken ei ole yhteisymmärrystä pysyvästä ajasta – toiset haluaisivat pysyvän kesäajan, toiset pysyvän talviajan. Suomen kansallinen päätös riippuu EU-tason direktiivistä. Mitään ei ole vielä päätetty.
Miten kellojen siirto vaikuttaa arkeen ja terveyteen?
Kellojen siirron suunta – kevät eteen, syksy taakse
Keväällä kelloja siirretään tunti eteenpäin (kesäaika) ja syksyllä tunti taaksepäin (talviaika). Tämä tarkoittaa, että keväällä menetetään tunti unta, kun taas syksyllä lisätunti saadaan takaisin. Monet kokevat kevätsiirtymän haastavampana juuri unenmenetyksen vuoksi.
Mitkä kellot on muistettava siirtää?
Useimmat älylaitteet siirtyvät automaattisesti. Manuaalisesti siirrettäviä ovat seinäkellot, uunit, mikroaaltouunit, herätyskellot ja autojen kellot. Myös jotkin vanhemmat elektroniikkalaitteet saattavat vaatia manuaalisen säädön.
Vinkkejä unirytmin sopeuttamiseen
Sopeutuminen vie usein 3–4 päivää. Tutkimusten mukaan siirron jälkeen sydäninfarktien määrä kasvaa hieman ja unen laatu voi heikentyä. Pirhan mukaan haitat korostuvat niillä, joilla on jo valmiiksi univaikeuksia. Unirytmiä voi helpottaa nukkumaanmenoa asteittain aikaistamalla tai myöhentämällä jo ennen siirtoa.
Tutkimustietoa terveysvaikutuksista
Kellojen siirrolla on todettuja terveysvaikutuksia. Siirto voi lisätä liikenneonnettomuus- ja sydänkohtausriskiä, vaikka vaikutuksista on osin vaihtelevia havaintoja. Monet lääketieteelliset järjestöt suosittelevat kellojen siirrosta luopumista, koska se häiritsee vuorokausirytmiä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Kellojen siirron aikajana 1916–2025
- 1916 – Ensimmäinen kesäaikakokeilu Suomessa (lyhyt)
- 1942 – Kesäaika otettiin käyttöön pysyvästi sota-aikana
- 1981 – Kesäaika vakiintui nykyiseen muotoonsa (maalis-lokakuu)
- 1996 – EU harmonisoi kellojen siirron kaikissa jäsenmaissa
- 2018 – EU-komissio ehdottaa kellojen siirron lopettamista
- 2019 – Euroopan parlamentti kannattaa lopettamista, jäsenmaat eivät pääse sopuun
- 2023–2025 – EU-komissio tekee lisäselvitystä – kellojen siirto jatkuu toistaiseksi
- 2025 – Kellojen siirto toteutuu tuttuun tapaan 30.3. ja 26.10.
Mitä kellojen siirrosta tiedetään varmasti ja mikä on epävarmaa?
Varmaa
- Kellojen siirto tapahtuu 30.3.2025 (kesäaika) ja 26.10.2025 (talviaika).
- Päivämäärät vuodelle 2026 ovat jo tiedossa (29.3. ja 25.10.).
- Suomi noudattaa EU:n yhteistä kellojen siirtokäytäntöä.
Epävarmaa
- Kellojen siirron lopettamisen aikataulu on edelleen auki.
- EU:n jäsenmaiden kesken ei ole yhteisymmärrystä pysyvästä ajasta (kesä- vai talviaika).
- Suomen kansallinen päätös riippuu EU-tason direktiivistä; mitään ei ole vielä päätetty.
Mikä on kellojen siirron tausta ja laajempi merkitys?
Kellojen siirtoa perusteltiin alun perin energiansäästöllä, mutta nykytutkimukset osoittavat säästön jäävän marginaaliseksi. Taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset: energiansäästö on vähäistä, mutta joillakin aloilla (mm. matkailu, liikenne) siirrolla on merkitystä.
Poliittinen tilanne on monimutkainen. EU:n päätöksenteko on jumissa, koska jäsenmaat eivät ole yksimielisiä pysyvästä ajasta. Osa haluaisi pysyvän kesäajan, osa pysyvän talviajan. Suomi on virallisesti ilmoittanut kannattavansa kellojen siirron lopettamista, kuten valtioneuvoston hankesivulta ilmenee.
Mitä viralliset lähteet kertovat kellojen siirrosta?
Komissio tekee parhaillaan lisäselvitystä kellojen siirron vaikutuksista.
— EU-komissio
Kelloja siirretään taaksepäin ensi yönä. EU-komissiossa tehdään kellojen siirrosta parhaillaan lisäselvitystä.
— Helsingin Sanomat (25.10.2025)
Suomi on esittänyt EU:lle kellojen siirrosta luopumista, mutta odottaa yhteistä linjaa.
— Valtioneuvosto
Yhteenveto – mitä kellojen siirrosta 2025 on hyvä tietää?
Vuonna 2025 kelloja siirretään Suomessa sunnuntaina 30.3.2025 kesäaikaan ja sunnuntaina 26.10.2025 talviaikaan. Päivämäärät noudattavat EU:n yhteistä käytäntöä. Kellojen siirron tulevaisuus on edelleen avoin, sillä EU-tason päätös siirtymien lopettamisesta odottaa jäsenmaiden yksimielisyyttä. Seuraava merkittävä päivitys asiasta on odotettavissa vuoden 2025 aikana. Lisätietoa ajankohdista löydät myös artikkelista Yo-koepäivät kevät 2025 – aikataulu, tulokset ja vinkit.
Usein kysytyt kysymykset kellojen siirrosta
Mihin suuntaan kelloja siirretään keväällä ja syksyllä?
Keväällä kelloja siirretään tunti eteenpäin (kesäaika) ja syksyllä tunti taaksepäin (talviaika).
Mitä kelloja pitää siirtää?
Useimmat älylaitteet siirtyvät automaattisesti. Manuaalisesti siirrettäviä ovat seinäkellot, uunit, mikroaaltouunit, herätyskellot ja autojen kellot.
Miten kellojen siirto vaikuttaa unirytmiin?
Kellojen siirto voi häiritä unirytmiä muutaman päivän ajan. Vinkkejä: sopeuta nukkumaanmenoa asteittain etukäteen, vältä ruutua ennen nukkumaanmenoa ja hyödynnä aamuaurinkoa.
Koska on seuraava kellojen siirto?
Seuraava kellojen siirto on kesäaikaan 30.3.2025.
Kellojen siirto 2025 päivämäärät?
Kesäaika 30.3. klo 03→04, talviaika 26.10. klo 04→03.
Loppuuko kellojen siirto Suomessa?
Kellojen siirron lopettamista selvitetään EU-tasolla, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Suomi kannattaa luopumista, mutta odottaa yhteistä EU-linjaa.
Miksi kelloja siirretään?
Alun perin siirrolla pyrittiin energiansäästöön 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Nykyisin hyödyn katsotaan olevan vähäinen.
Mitkä maat eivät siirrä kelloja?
Venäjä, Islanti, Japani ja Ukraina ovat esimerkkejä maista, jotka eivät enää siirrä kelloja. EU:ssa keskustelu jatkuu.
Voiko kellojen siirto vaikuttaa terveyteen?
Kyllä. Tutkimusten mukaan siirto voi häiritä unta, aiheuttaa väsymystä ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sopeutuminen vie 3–4 päivää.
Milloin kelloja siirretään seuraavan kerran?
Seuraava kellojen siirto on kesäaikaan 30.3.2025. Talviaikaan siirrytään 26.10.2025.
Älä missaa
Pulled Pork Ohje – Helppo Resepti Uunista tai Slow Cookerista
Friend and Burgers – Laadukkaat Ja Tuoreet Burgerit
Gmail-tili – Helppo Luontiopas Lapselle ja Yhdistykselle
Marimekko Outlet-myymälät – Sijainnit ja aukioloajat Suomessa
Radisson Collection Hotel Tallinn – Arvostelu ja hinnat 2025
Koiratrimmaaja lähellä – Hinnat, palvelut ja vertailu 2025
